‹ Back

Tiederunokilpailun voitto meni Essi Ikoselle, toinen sija Johanna Kalja-Voimalle ja Jenny Tarvaiselle ja kolmas sija Hanna Huhtiselle.  

 

Tiederunokilpailun tarkoituksena oli innostaa tutkijoita tarttumaan uuteen tekstilajiin ja tuoda esille, millaista luovuutta tutkijoilta löytyykään. Tiederunoja-teoksen ja tiederunokilpailun tulosten julkistustilaisuus pidettiin ystävänpäivänä ke 14.2.2024 Vaasan yliopiston Nissi-auditoriossa. Tilaisuudessa palkittiin ja esitettiin tiederunokilpailun 10 parasta tiederunoa sekä julkistettiin, mitkä tiederunot sijoittuivat kolmeksi parhaaksi tiederunoksi.

 

 

Kolme parasta tiederunoa

1. sija: Äiti, hymyillään auringolle!: Essi Ikonen
2. sija: Läpimurto: Johanna Kalja-Voima ja Jenny Tarvainen
3. sija: Tervetuloa someen: Hanna Huhtinen

 

Tiederunot sijoilla 4.-7. 

Absurdistan: Lotta Harju
Aika tulee vastaan kuin patsas puistossa:  Krista Teeri-Niknammoghadam
asenne riittää: Mirika Knuutila
Mitä täällä oli kerran: Oula Seitsonen
Osallisuutta etsimässä: Laura Ortju
Tietämättömyyden soihtu: Eino Heikkilä
V is for valintaetu (tai kuinka hiljaiset perivät maan): Elina Koivisto

 

Tilaisuus oli samalla osa Vaasan yliopiston Loista esiintyjänä -kurssia, jonka opiskelijoista osa esittää 10 parhaan joukkoon sijoittuneita tiederunoja. Opintojaksoa opettavat FT Heli Katajamäki ja FM Marjut Männistö. Lisäksi vierailuluennoitsijana kevään 2024 opintojaksolla vieraili sanataideohjaaja, lavarunoilija Anu Kujanpää. Tiederunokilpailun palkintojen jakotilaisuudessa tiederunoja lausuivat Vaasan yliopiston opiskelijat Joel Ahlmark, Onni Lindroos, Rasmus Mäkelin ja Amanda Saari. 

 

Katso julkistustilaisuudesta tehty tallenne ja lue Heli Katajamäen julkistustilaisuudessa pitämä avajaispuhe, niin pääset kuuntelemaan 10 parasta tiederunoa lausuttuna ja lukemaan tekstiversion avajaispuheesta. Ja käy kuuntelemassa julkistustilaisuuden jälkeen Yle Pohjanmaan toimittaja Antti Haaviston tekemä radiojuttu, jossa myös tiederunoja kuunneltavissa! 

 

Tiederunokilpailussa 10 parasta palkittiin noin 99 euron arvoisella palkinnolla. Ethenen lisäksi palkintoja ovat lahjoittaneet Isonkyrön kunta, Isonkyrön Kehitys Oy, KyröDistillery, Vaasan yliopisto ja Vaasan seudun kehitys oy Vasek. Tiederunoja-teoksen voit tilata vaikkapa Ethenen verkkokaupasta. Se löytyy hyvin varustelluista kirjakaupoista ja Vaasasta Liisanlehdon Prismasta. 

 

Tiederunoja-teoksen syntytarina

 

Teoksen tiederunot on koottu Ethenen tiederunokilpailuun 1.1.–1.5.2023 osallistuneiden tiederunoista. Lisäksi mukana on kilpailun ideoineen ja kirjan toimittaneen tiederuno. Kevään 2023 tiederunokilpailu oli suunnattu tohtoreille ja väitöskirjatutkijoille. Tiederuno oli määritelty kilpailua varten runoksi, 1) joka pyrkii informoimaan yleistajuisesti suurelle yleisölle tutkimisen kautta selvitetystä/ymmärretystä asiasta, 2) jonka tutkija kokee merkitykselliseksi, 3) joka pohjautuu tieteelliseen teoriaan tai tutkimustuloksiin, 4) joka kokonaan tai osittain pohjautuu ainakin yhteen tieteelliseen lähteeseen, 5) jonka lähde ilmoitetaan lähdeluettelossa ja 6) jonka kirjoittajana on ko. tieteenalan asiantuntija.

 

Tiederunokilpailun tuomareina toimivat yliopisto-opettaja, FT Auli Kulkki-Nieminen Tampereen yliopistosta, professori, YTT Suvi Ronkainen Lapin yliopistosta ja professori, laitoksen johtaja/dekaani, TkT Jussi Ryynänen Aalto-yliopistosta. Tuomariston arvioinnin avuksi tiederunoja arvioitiin Vaasan yliopiston Vakuuta ja vaikuta yhteiskunnassa -kurssilla, jota opetti FM Marjut Männistö. 

 

Tiederunojen tuomaristo kokoontui marraskuussa 2023 Zoomiin päättämään, mitkä 10 tiederunoa palkitaan. Vaikka tuomaristo koostui nimenomaan tieteentekijöistä, arviointi pohjautui tuomariston subjektiivisiin päätöksiin. Tuomaristo keskusteli arviointia tehdessään tiede-runojen lukemisesta. 

 

- Runojen lukeminen ja arvioiminen oli hauskaa ja mielenkiintoista, mutta tällä kertaa runot oli ennen kaikkea pehmeiden tieteiden aloilta ja luonnontieteet olivat vähemmistössä, joten ne eivät olleet omalta asiantuntija-alueeltani, Jussi Ryynänen totesi. 

 

Auli Kulkki-Nieminen pohti olevansa kokenut tekstien arvioija ja nauttivansa kielistä ja lukemisesta.
- Tiedepohjaisten runojen arviointi herätti pohtimaan, mitä se tiedepohjaisuus oikeastaan on. Näiden runojen ansiona oli esimerkiksi se, että niissä käytettiin tieteellisiä käsitteitä. 

 

Suvi Ronkainen pohti runojen potentiaalia sanoittaa ja tuoda esille asioita, joita ei ole sanottavissa. Ronkainen toi jo projektin alussa esille olevansa kiinnostunut erityisesti ad hoc -runoudesta eli runoudesta, joka on tehty ”tätä tarkoitusta varten”. 

 

Voittaneesta Essi Ikosen tiederunosta tuomaristo totesi sen olleen "Runo kestävyydestä ja ihmisen kasvamisesta. Hienosti rytmitetty tarina. Pienen maailmasta kurotetaan maailmanlaajuisiin ympyröihin. Retorisesta hyvän vanhemmuuden huudahduksesta siirrytäänkin käsittelemään kysymystä: miten rakennamme suhdettamme luontoon. Koskettavia riimejä. Laittaa miettimään valintojamme." 

 

Tiederunoprojekti jatkuu kesällä Kyröfesteillä, jolloin osana festareita osallistujat pääsevät tekemään yhteisörunoja ja tutustumaan ja lausumaan tiederunoja. Tilaisuuksia vetävät yrittäjä-runoilija Heli Katajamäki ja sanataideohjaaja-lavarunoilija Anu Kujanpää. Pian tiederuno on tunnettu tekstilaji Suomessa!

 

 

Tietoa teoksesta

 

Helmikuussa 2024 ilmestyvä  Ethenen kustantamana Tiederunoja-teos tuo kirjamarkkinoille uuden tekstilajin, tiederunot, joilla on maailmalla pitkä historia mutta joista Suomessa ei ole ennen tehty runokokoelmaa. Eihän tiederuno-sanaa edes löydy Kielitoimiston sanakirjasta! Teoksen tiederunot on koottu Ethenen tiederunokilpailuun 1.1.–1.5.2023 osallistuneiden tiederunoista. 

 

Tiederunoja-teos sisältää 43 tiederunoa eri tieteenaloilta. Tiederunoja-teos antaa mahdollisuuden ymmärtää tiedettä uudella tavalla. Tiederunot yleistajuistavat tietoa, joka pohjautuu tutkimuksiin muun muassa arkeologian, eläinekologian, hoitotieteen, kansatieteen, kasvatus-tieteen, kauppatieteen, kieli- ja viestintätieteiden, kulttuurintutkimuksen, lääketieteen, oikeustieteen, psykologian, tekniikan, teologian, tähtitieteen ja yhteiskuntatieteiden aloilta. Tiederunojen kirjoittajat ovat valmistuneet maistereiksi tai tohtoreiksi ja/tai työskentelevät 11 eri yliopistossa. Mukana on myös jokaisen kirjoittajan lyhyt uratarina, jossa selitetään lisäksi tiederunon sanomaa.

 

Tekijät ovat: Päivi Armila, Timo Hannu, Lotta Harju, Eino Heikkilä, Mia Hoffrén, Sari Hokkanen, Hanna Huhtinen, Essi Ikonen, Elisa Kannasto, Jenni Kantola, Heli Katajamäki, Seija Kerttula, Maritta Kinnunen-Amoroso, Katri Kleemola, Mirika Knuutila, Elina Koivisto, Marika Kontturi, Susan Kunnas, Silja Lamminmäki-Vartia, Elina Lehtonen, Päivi Leinonen, A-K Leminen, Sirpa M. Manninen, Virpi Oksman, Laura Ortju, Päivi Pelli-Kouvo, Marjut Puhakka, Kati Rantala-Lehtola, Jussi Rasku, Jarno Raukko, Matti Rautiainen, Pertti Rautiainen, Päivi Ruutiainen, Oula Seitsonen, Mari Stenlund, Krista Teeri-Niknammoghadam, Ulla Tikkanen, Anne Turkia, Joonas Vakkilainen, Antti-Ville Villén (ent. Kärjä), Varpu Wiens, Johanna Kalja-Voima ja Jenny Tarvainen, Essi Ikonen, Hanna Lampi ja Jaana Pesonen. Kannen suunnittelun on tehnyt Mila Katajamäki. 

 

Teoksen on ideoinut ja toimittanut Heli Susanna Katajamäki. Heli on väitellyt filosofian tohtoriksi 2018 soveltavan kielitieteen alalta. Hänen tutkimuksensa pohjautuvat ammattikieliseen tekstintutkimukseen, kriittiseen diskurssianalyysiin, systeemis-funktionaaliseen kielenkuvaukseen, suhtautumisen teoriaan ja terminologian teoriaan. Hän työskentelee suomen kielen ja viestinnän yliopistonlehtorina Vaasan yliopistossa sekä sivutoimenaan yrittäjänä perustamassaan kirjankustantamo Ethenessä.